Vierasblogi: Välimiesmenettely – käärme povella

Yhdysvaltain ja EU:n välisen vapaakauppasopimuksen mahdollistama sijoittajasuoja on pommi, jonka räjähdysalttiutta tuetaan Suomessa jopa ministeritasolta. Sijoittajasuoja merkitsee sitä, että sijoitukset turvataan. Hyvä näin. Entä kun kansallista lainsäädäntöä muutetaan tavalla, jonka sijoittaja kokee heikentävän yrityksensä kannattavuutta? Nykymuodossaan sijoittaja voisi vaatia valtiolta korvauksia menetetyistä tuotoista. Ongelmaksi nouseekin suunniteltu riidan ratkaisu.

Monikansalliset suuryritykset voisivat haastaa Suomen valtion oikeuteen Suomen eduskunnan demokraattisesti päättämästä lainsäädännöstä. Kiistat käsiteltäisiin ns. välimiesmenettelyssä, julkisen vallan ulkopuolella toimivan juristieliitin kesken.

Välimiesmenettely on pääasiassa kaupallinen menettely eikä tarkoituksena ole punnita yhteiskunnallisia arvovalintoja. Menettelyssä pyritään ”kohtuulliseen” ratkaisuun. Periaatteellinen ongelma on, että sillä siirretään pienen ulkomaisen, usein kaupallisen koulutuksen saaneen juristiryhmän käsiteltäväksi kysymys julkisen vallan toimien rajoista, oikeutuksesta ja kansalaisten eduista. Miten he kykenevät arvioimaan julkisen intressin toteuttamista? Eivät mitenkään. Eikä se ole heidän tehtävänsä.

Suomen sopimusneuvottelijat ja korkean tason poliitikot ovat useissa yhteyksissä vakuuttaneet, ettei sopimus vaaranna mm. terveyden-, kuluttajan- ja ympäristönsuojelua Suomessa ja EU-maissa eikä huononna nykyistä lainsäädäntöä. Mihin todistusaineistoon ja varmuuteen vakuutus perustuu? On olemassa useita esimerkkejä, kuinka häikäilemättä esimerkiksi ylikansalliset tupakkayhtiöt valvovat liiketoimintaansa. Jo parhaillaan Australia ja Uruguay ovat oikeudessa tupakkalainsäädännöstään. Minun ei tarvitse olla maaginen ennustaja, kun totean, että lisää on tulossa.

Sopimus sinänsä on erittäin kannatettava. Mutta millä tavoin taataan se, ettei riitatilanteessa lainsäädäntömme jää jalkoihin? Kun kyse on liiketoiminnan voittojen ja tappioiden arvioinnista, ei julkinen intressi paljon paina. Kun nimet ovat paperissa, paluuta ei silloin enää ole.

Vaihtoehtoinen ratkaisu on olemassa: Yksityiseltä sijoittajalta poistetaan asianomaisasema. Erimielisyydet ratkaistaan sijoittajan kotimaan ja sijoitusten kohteena olevan valtion keskinäisenä riitana. Yhdysvalloissa ja Euroopassa on kehittyneet oikeuslaitokset. Miksi niitä ei käytettäisi huippukalliin välimiesmenettelyn sijaan?

Lisää TTIP:stä Suomen ASH ry:n verkkosivuilla

 

Mervi Hara, 2.2.2015
Toiminnanjohtaja, Suomen ASH ry