Vierasblogi: Välimiesmenettely – käärme povella

Yhdysvaltain ja EU:n välisen vapaakauppasopimuksen mahdollistama sijoittajasuoja on pommi, jonka räjähdysalttiutta tuetaan Suomessa jopa ministeritasolta. Sijoittajasuoja merkitsee sitä, että sijoitukset turvataan. Hyvä näin. Entä kun kansallista lainsäädäntöä muutetaan tavalla, jonka sijoittaja kokee heikentävän yrityksensä kannattavuutta? Nykymuodossaan sijoittaja voisi vaatia valtiolta korvauksia menetetyistä tuotoista. Ongelmaksi nouseekin suunniteltu riidan ratkaisu.

Monikansalliset suuryritykset voisivat haastaa Suomen valtion oikeuteen Suomen eduskunnan demokraattisesti päättämästä lainsäädännöstä. Kiistat käsiteltäisiin ns. välimiesmenettelyssä, julkisen vallan ulkopuolella toimivan juristieliitin kesken.

Välimiesmenettely on pääasiassa kaupallinen menettely eikä tarkoituksena ole punnita yhteiskunnallisia arvovalintoja. Menettelyssä pyritään ”kohtuulliseen” ratkaisuun. Periaatteellinen ongelma on, että sillä siirretään pienen ulkomaisen, usein kaupallisen koulutuksen saaneen juristiryhmän käsiteltäväksi kysymys julkisen vallan toimien rajoista, oikeutuksesta ja kansalaisten eduista. Miten he kykenevät arvioimaan julkisen intressin toteuttamista? Eivät mitenkään. Eikä se ole heidän tehtävänsä.

Suomen sopimusneuvottelijat ja korkean tason poliitikot ovat useissa yhteyksissä vakuuttaneet, ettei sopimus vaaranna mm. terveyden-, kuluttajan- ja ympäristönsuojelua Suomessa ja EU-maissa eikä huononna nykyistä lainsäädäntöä. Mihin todistusaineistoon ja varmuuteen vakuutus perustuu? On olemassa useita esimerkkejä, kuinka häikäilemättä esimerkiksi ylikansalliset tupakkayhtiöt valvovat liiketoimintaansa. Jo parhaillaan Australia ja Uruguay ovat oikeudessa tupakkalainsäädännöstään. Minun ei tarvitse olla maaginen ennustaja, kun totean, että lisää on tulossa.

Sopimus sinänsä on erittäin kannatettava. Mutta millä tavoin taataan se, ettei riitatilanteessa lainsäädäntömme jää jalkoihin? Kun kyse on liiketoiminnan voittojen ja tappioiden arvioinnista, ei julkinen intressi paljon paina. Kun nimet ovat paperissa, paluuta ei silloin enää ole.

Vaihtoehtoinen ratkaisu on olemassa: Yksityiseltä sijoittajalta poistetaan asianomaisasema. Erimielisyydet ratkaistaan sijoittajan kotimaan ja sijoitusten kohteena olevan valtion keskinäisenä riitana. Yhdysvalloissa ja Euroopassa on kehittyneet oikeuslaitokset. Miksi niitä ei käytettäisi huippukalliin välimiesmenettelyn sijaan?

Lisää TTIP:stä Suomen ASH ry:n verkkosivuilla

 

Mervi Hara, 2.2.2015
Toiminnanjohtaja, Suomen ASH ry

170 eurooppalaista kansalaisjärjestöä ilmaisi huolensa TTIP-neuvotteluista

Järjestöt ovat huolissaan TTIP-sopimukseen suunnitellusta ns. säätely- yhteistyöstä, joka asettaisi markkinoiden edun yleisen edun edelle lainsäädäntötyössä. Järjestöjen yhteisessä Kannanotossa on mukana mm ympäristö-, terveys-, kehitysjärjestöjä sekä ammattiyhdistyksia.  Järjestöt pelkäävät suunnitellun säätely-yhteistyön heikentävän standardeja monessa keskeisessä asiassa, kuten ruoka- ja kemikaaliturvallisuudessa, julkisten palveluiden järjestämisessä, työturvallisuudessa sekä pankkisäätelyssä.

Alkuperäinen artikkeli: Corporate Europe: Statement by 170 civil society organisations on regulatory cooperation in EU-US trade talks

 

Suomalaistutkijat kyseenalaistavat TTIP-sopimuksen arveltuja taloushyötyjä

Keväällä 2014 suomalaistutkijaa otti kantaa TTIP- sopimusneuvotteluihin. Viisikymmentä tutkijaa esittää kannanotossaan huolensa sopimuksen mahdollisista vaikutuksista demokratiaan sekä työntekijöiden oikeuksiin, kuluttajasuojaan ja ympäristönsuojeluun. He kirjoittavat, että TTIP:n kautta siirretään Suomen eduskunnalle ja viranomaisille kuuluvaa julkista valtaa Suomen ulkopuolelle, pienelle kansainväliselle juristieliitille. He kritisoivat myös TTIP- keskustelussa esitettyjä sopimuksen taloudellisia hyötyjä.

Julkilausuma löytyy osoitteessa https://ttipjulkilausuma.wordpress.com/

Investointisuoja uhka demokratialle

TTIP- ja CETA-sopimukseen kaavailtu investointisuoja on herättänyt laajaa huolta ja kritiikkiä. Suunniteltu investointisuoja mahdollistaisi sen, että kv. yhtiöt voisivat vaatia Suomen valtiolta korvauksia lakimuutoksia, jotka uhkaavat yhtiöiden voitontavoittelua. Korvauksia on vaatittu mm. energia-, ympäristö-, työ- ja tupakkalakien muutoksissa. Yksi suurimmista korvauksista määrättiin Ecuadorin valtiolle sen purettua sopimuksen yhdystavaltalaisen öljy-yhtiö Occidentalin kanssa. Korkoineen korvaussummaksi on arvioitu 2,4 miljardia dollaria. Lue Uutistamon artikkeli