Eurooppalainen terveys ja hyvinvointi ­– nyt myynnissä vähiten tarjoavalle?

Mihin hintaan kauppaisit kansallisen lainsäädäntövallan? Entä mikä olisi sopiva tarjous terveydestä ja kansallisesta hyvinvoinnista?

Euroopan Komission myös Suomen puolesta neuvottelemissa TTIP-, CETA- ja TiSA -vapaakauppasopimuksissa pöydällä on myös se, miten me suomalaisetkin voimme voimme jatkossa turvata kansallista terveyttä ja hyvinvointia palveluiden ja lakien kautta

Vain kauppaa? Ei.

Vapaakauppasopimusneuvottelut kuulostavat kaukaisilta ja teknisiltä. Joltain, mikä koskettaa vain liike-elämän toimijoiden keskinäisiä asioita – tulleja ja muita perinteisiä kauppa-asioita. Ikävä kyllä näin ei ole.

Tälläkin hetkellä EU neuvottelee USA:n ja Kanadan kanssa mm. sopimusluonnoksiin sisältyvästä investointisuojasta (ISDS, investor–state dispute settlement). Investointisuoja ja sen sisältämä välimiesmenettely siirtäisi osan eduskunnan ja viranomaisten lainsäädäntövallasta kansainvälisille yrityksille ja eliittijuristeille. Investointisuoja uhkaa kaventaa poliittista valtaa päättää julkisten, kuten sosiaali- ja terveyspalveluiden, järjestämisestä.

Kipupisteinä investointisuoja ja välimiesmenettely

Käytännössä investointisuoja mahdollistaisi sen, että yritys voisi viedä valtion kanssa syntyneen eturiidan välimiesmenettelyyn, jossa kolme kansainvälistä, ei-demokraattisesti valittua lakimiestä päättää suljettujen ovien takana valtioiden verorahoista maksettavista korvauksista.

Kansainväliset yhtiöt voisivat vaatia mm. Suomelta tuntuvia rahallisia korvauksia ihmisiä tai ympäristöä suojaavista lakimuutoksista. Suuri osa tällaisista investointisuojaan perustuneista kanteista on koskenut valtion lainsäädäntöä tai hallintotoimia terveydenhuollon, ympäristönsuojelun, kilpailulainsäädännön tai työlainsäädännön alalla.

Yhdysvaltojen kanssa neuvoteltavaan TTIP-sopimukseen on rakenteilla myös sääntely-yhteistyöelin, joka vakiinnuttaisi ja virallistaisi suuryritysten etuoikeutetun roolin lainsäädännön valmistelussa.

Kuka neuvottelee ja kenen kanssa?

Euroopan Komissio neuvottelee parhaillaan Lissabonin sopimuksen antamalla mandaatilla vapaakauppasopimuksista myös Suomen puolesta. Tällä hetkellä neuvotellaan EU:n, Yhdysvaltojen, Kanadan ja 21 muun maan välisistä vapaakauppasopimuksista.

TTIP

Transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuussopimusta eli TTIP-sopimusta on  neuvoteltu USA:n kanssa heinäkuusta 2013 lähtien. Arvioiden mukaan TTIP-neuvottelut pyritään saamaan päätökseen ennen USA:n presidentinvaaleja vuonna 2016.

CETA

Kanadan kanssa käytävät CETA-sopimusneuvottelut aloitettiin vuonna 2009. Sopimusteksti allekirjoitettiin syksyllä 2014. Seuraava askel on sopimuksen ratifioiminen EU-parlamentissa.

TiSA

TiSA-palvelukauppasopimus puolestaan koskisi Yhdysvaltojen ja EU:n lisäksi myös 21 muuta maata. Sopimus on herättänyt huolta muun muassa julkisten palveluiden tulevaisuudesta sekä rahoituspalveluiden sääntelystä.

Miten käy sosiaali- ja terveyspalveluiden?

Tällä hetkellä vain pieni osa julkisrahoitteisista palveluista on suljettu sopimusten ulkopuolelle ja myös julkiset hankinnat ovat mukana sopimusneuvotteluissa. Sopimukset voivat myös vaikeuttaa tai estää kerran ulkoistetun tai yksityistetyn palvelun siirtämisen takaisin omaan palvelutuotantoon.

Miksi on syytä olla hereillä juuri nyt?

Kaikki ei ole kaupan. Sitä, mikä on liian kallista, ei kannata tai saa uhrata kansainvälisissä vapaakauppaneuvotteluissa. Hyvinvointi, terveys ja demokratia kuuluu kaikille meille.

Vapaakauppasopimukset ovat herättäneet laajaa huolta Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Neuvotteluja on krisoitu avoimuuden puutteesta sekä kansalaisyhteiskunnan äänen ohittamisesta. Corporate Europe Observatoryn selvityksen  mukaan esimerkiksi komission TTIP-sopimuksen valmisteluvaiheessa  vain 4 % sidosryhmätapaamista käytiin yleistä etua ajavien tahojen kanssa.

Mitä meidän tulisi tehdä?

Voimme yhdessä vaatia välimiesmenettelyn sisältävästä investointisuojasta luopumista ja sitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut tulisi sulkea sopimusten ulkopuolelle kaikilta osin. Näin turvaamme kansallisen päätäntävallan suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä jatkossakin.

On aika aktivoitua ja turvata yhdessä sitä, mikä on liian kallis kaupattavaksi.

Osallistu Liian kallis kaupattavaksi -kampanjaan!

Kampanjan tavoitteena on nostaa vapaakauppasopimukset ja niiden sosiaali- ja terveysalaan ­kohdistuvat uhat näkyvästi esille. Yhdistämällä voimamme tuomme aiheen ympärille kaivattua tietoa ja keskustelua.

Tule mukaan turvaamaan yhteistä hyvinvointia! Jaa tietoa omille sidosryhmillesi omissa kanavissasi  mm. Facebookissa, ja twiittaa hashtagilla #liiankalliskaupattavaksi. Muista myös tykätä Facebookissa Liian kallis kaupattavaksi ja seurata Twitterissä Kallis kaupattavaksi, @kallistakauppaa. Jos edustat terveys- tai sosiaalialan järjestöä, tervetuloa mukaan kampanjajoukkoon!